Tyydyttynyt Rasva & Hiilihydraatti: Ongelmia Yhdessä?

Makroravinteiden ympärillä pyörivä härdelli sen kun jatkuu: Mediassa väitellään siitä, tulisiko suomalaisten lautasella olla pekonia vai leipää. Joku uusi kirja on taas julkaistu jossain. Vaasassa on investoitu verovarat kovemman luokan aivotyöskentelyyn, muttei siltikään osata päättää, tulisiko lasten maidossa olla 0 % vai 1 % rasvaa.

Pari viikkoa sitten julkaistu tutkimus tuo kuitenkin uusia tuulia rasvakaruselliin.

Uutta perspektiiviä rasvakeskusteluun

Wood & kollegat tutkivat tyydyttyneen rasvan ja hiilihydraatinsaannin yhteisvaikutuksia veren rasva-arvoihin. Kokeessa oli mukana yli tuhat ylipainoista koehenkilöä, joiden keski-ikä oli 49 vuotta.

Tutkimuksessa tyydyttynyt rasva ei näyttänyt vaikuttavan negatiivisesti veren rasva-arvoihin. Kun hiilihydraatinsaanti lisättiin mukaan laskentamalliin, muuttuivat käppyrät radikaalisti huonompaan suuntaan. Mistä on kyse?

Ennen kuin menen asiassa eteen päin, lienee aiheellista selventää lyhyesti taustoja.

Johdanto

Kohonneita triglyseridiarvoja (TG) ja LDL-kolesterolia sekä alentunutta HDL-kolesterolia pidetään merkkinä sydäntautiriskistä. Tyydyttyneen rasvan on katsottu kohottavan tätä riskiä, mutta tuoreemmat tutkimukset ovat asettaneet vanhan käsityksen kyseenalaiseen valoon. Vähähiilihydraattinen ruokavalio – jossa hiilihydraattien suhteellista saantia korvataan rasvalla – näyttäisikin joissain tapauksissa itseasiassa alentavan sydäntautiriskiä.

Hiilihydraatin ja tyydyttyneen rasvan yhteisvaikutukset ovat olleet ravitsemuskeskustelussa lähinnä spekuloinnin kohteena. Tuore amerikkalaistutkimus onkin tietääkseni ensimmäinen sarjassaan.

Otteita tuloksista

Koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään: Ensimmäisessä ryhmässä syötiin hiilihydraatteja 40 E% (prosenttia kokonaisenergiansaannista) ja tyydyttyneitä rasvoja 13,6 E%. Toisessa ryhmässä hiilihydraatinsaanti oli 49 E%, ja tyydyttyneen rasvan osuus vuorostaan 12 E%. Kolmannessa ryhmässä suhteelliset lukemat olivat 57,7 E% ja 10 E%.

Tyydyttyneellä rasvalla ei näyttänyt olevan itsenäistä negatiivista vaikutusta veren rasva-arvoihin, kun muut muuttujat (tupakointi, alkoholinkäyttö, proteiininsaanti jne.) otettiin huomioon. Tulokset viittasivat itseasiassa siihen, että hiilihydraattien korvaaminen tyydyttyneellä rasvalla johtaa jopa matalampiin TG- ja VLDL-pitoisuuksiin, mikä on sydäntautiriskiä ajatelen positiivista.

Tyydyttyneen rasvan ja hiilihydraatin runsas saanti yhdessä kohotti VLDL- ja TG-tasoja, sekä alensi HDL-kolesterolia. LDL-kolesterolissa ei nähty merkittäviä muutoksia puolin tai toisin.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, ettei tyydyttynyt rasva itsenäisesti lisännyt sydäntautiriskiä. Rasva-arvot menivät huonompaan suuntaan vain silloin, kun sekä hiilihydraatin että tyydyttyneen rasvan saanti oli runsasta.

Hiilihydraatin ja tyydyttyneen rasvan vaikutukset TG-pitoisuuksiin. Ryhmässä 1. hiilihydraatinsaanti oli vähäisintä, kun taas ryhmässä 3. se oli suurinta.

Tutkimuksen rajoitteet

Ruokavalioihin liittyvä data perustui koehenkilöiden täyttämään kyselyyn (tutustu lomaakkeeseen täällä). Fakta kuitenkin on, etteivät ihmiset yksinkertaisesti muista, mitä ovat syöneet. Itse raportoidut ruoka-ainemäärät ovat poikkeuksetta epäluotettavia.

Tutkimuksessa ei myöskään eroteltu hiilihydraatteja toisistaan. Hiilihydraattien laadulla on merkitystä, mikä pätee mahdollisesti myös siihen, kuinka ne vaikuttavat yhdessä tyydyttyneen rasvan kanssa.

Kokeessa tarkasteltiin vain kolesteroliarvoja – miten on muiden terveyteen liittyvien merkkitekijöiden laita?

Lopuksi

Tutkimus on rajoitteistaan huolimatta erittäin mielenkiintoista luettavaa. Aiheesta tullaan varmasti keskustelemaan tulevaisuudessa. Olisin kiinnostunut näkemään vastaavia kokeita myös enemmän omaa ihmistyyppiäni muistuttavalla koehenkilökaartilla. Urheilijoita ajatellen tuloksista on turha vetää mitään johtopäätöksiä.

Tutkimus yhteenvetona:

• Tyydyttyneellä rasvalla ei ollut itsenäisesti negatiivisia vaikutuksia veren rasva-arvoihin.
• Tyydyttynyt rasva vaikutti haitallisesti kolesteroliarvoihin vain silloin kun hiilihydraatinsaanti oli runsasta.
• Hiilihydraatin ja tyydyttyneen rasvan runsas saanti kohotti triglyseridiarvoja ja VLDL-pitoisuuksia, sekä alensi HDL-kolesterolia.

Tuoreet tutkimukset – kuten Siri-Tarino et al. meta-analyysi – ovat höllänneet yleisesti otetta kovien rasvojen suhteen. Vaikuttaisi siltä, ettei tyydyttyneen rasvan saannista kannata huolehtia, ellei myös hiilihydraatinsaanti ole runsasta. Olisko aika päästää tyydyttynyt rasva lopullisesti pannasta ja keskittyä elämäntapojen kokonaiskuvaan?

Lähde:

“Dietary Carbohydrate Modifies the Inverse Association Between Saturated Fat Intake and Cholesterol on Very Low-Density Lipoproteins.” Wood et al. Lipid Insights. 2011 Aug 23;2011(4):7-15.

Kuva: dp-media