Aamiainen on päivän tärkein ateria. Muista haukata jotain pientä kolmen tunnin välein pitääksesi aineenvaihduntasi liikkeellä! Kuulostaako tutulta? Tällaisia mantroja meille hoetaan tuon tuostakin. Samalla leipä- ja jogurttitehtaat pitävät huolen, ettei ärsyttävä pikkunälkä pääse yllättämään. Ihminen ei kuitenkaan ole märehtijä. Ajoittainen paastoaminen on todella tehokas tapa kiristellä rasvaprosenttia ja pitää yllä terveyttä. Tässä tekstissä käsittelen pääosin pätkäpaastoa ja sen vaikutuksia suorituskykyyn ja terveyteen.
Paasto & Terveys
Erilaisia paastometodeja löytyy lukuisia: vesi- ja mehupaastoja, vuoropäiväpaastoja ja pätkäpaastoja. Nestepaastot kestävät tyypillisesti useamman päivän, jolloin vältetään kaikkea ruokaa. Vuoropäiväpaastossa paastotaan joka toinen päivä ja välipäivät syödään vapaasti mielen mukaan. Pätkäpaasto taas tarkoittaa sitä, että vuorokauteen on määritelty tietyn mittainen aikaikkuna, jonka sisällä syödään vapaasti, kun taas muu aika vietetään paastoten.
Mutta eikö paasto aja elimistön säästöliekille? Voiko paastoaminen muutenkaan olla terveellistä? Avaan seuraavaksi muutamia aiheeseen liittyviä harhaluuloja ja nostan esiin tutkimuksia, joissa on tarkkailtu paastoamisen vaikutuksia niin terveyteen kuin suorituskykyynkin.
Säästöliekki: totta vai tarua?
On totta, että nälkiintyminen laskee perusaineenvaihduntaa (basal metabolic rate eli BMR). Tässä mielessä säästöliekki on todellinen ilmiö. Pitkäjaksoinen nälässä riutuminen on kuitenkin eri asia kuin lyhyet paastot. Nair et al. mittasivat kolmipäiväisen paaston aikana tapahtuneita aineenvaihdunnallisia muutoksia terveillä nuorilla miehillä.[1] Kolmannen päivän päätteeksi koehenkilöiden BMR oli alentunut keskimäärin vain 8 %.
Saattaa äkkiseltään kuulostaa jopa paradoksaaliselta, mutta lyhytkestoiset paastot voivat jopa kiihdyttää perusaineenvaihduntaa. Mansell et al. ja Zauner et al. totesivat tutkimuksissaan, että koehenkilöiden BMR kohosi 48 tunnin ja 72 tunnin paastoamisen seurauksena 3,6 % ja 14 %.[2, 3] Tälle löytyy myös looginen selitys. Paastoaminen laskee insuliinitasoja, mikä johtaa siihen, että elimistön rasvavarastoja ja lihaskudoksen aminohappoja vapautetaan energian tuotantoon. Glykogeeniksi varastoitunut hiilihydraatti palaa loppuun noin vuorokaudessa, mikä pakottaa maksan tuottamaan lisää glukoosia glukoneogeneesi-nimisen prosessin kautta. Katekoliamiinien eli adrenaliinin ja noradrenaliinin pitoisuudet kohoavat, mikä taas kiihdyttää entisestään glukoneogeneesiä ja lipolyysiä eli rasvan vapauttamista energiaksi. Kaiken tämän seurauksena myös BMR kohoaa.
Säästöliekki on todellinen ilmiö, muttei millään tapaa relevantti huolen aihe parin aterian skippaamisesta tai päivän mittaisesta paastoamisesta puhuttaessa.
Vaikutukset kehonkoostumukseen
Tyypillisesti kokeissa on sovellettu vuoropäiväpaastoa eli metodia, jossa koehenkilöt syövät vapaasti (ad libitum) joka toinen päivä ja paastoavat joka toinen. Koehenkilöt ovat noudattaneet paasto-ohjeistusta melko kuuliaisesti, mikä on positiivinen piirre. Otetaampa katsaus muutamaan aiheeseen liittyvään tutkimukseen.
Kalorirajoituksen on eläinkokeissa todettu pidentävän elinikää. Paastoamisella on havaittu joissain rottakokeissa samankaltaisia vaikutuksia jopa ilman radikaalia energiavajetta. Tätä teoriaa testattiin vuonna 2005 julkaistussa jenkkitutkimuksessa, jossa mitattiin vuoropäiväpaaston vaikutuksia ihmisten aineenvaihdunnassa.[4] Koehenkilöt olivat terveitä ja normaalipainoisia. Kaksikymmentäkaksi vuorokautta kestäneen tutkimusjakson aikana koehenkilöiden paino putosi keskimäärin 2,5 % ja rasvamassa väheni 4 %, vaikka koehenkilöitä kehotettiin syömään runsaasti ja ylläpitämään painoa.
Varady et al. tutkivat vuoropäiväpaaston soveltuvuutta laihdutuksessa ylipainoisilla (BMI > 30) henkilöillä.[5] Tutkimusjakso oli jaettu kolmeen vaiheeseen: kontrollijakso, tutkijoiden laatima laihdutusjakso sekä lopulta henkilöiden itse soveltama vapaamuotoinen jakso. Tutkimuksen aikana koehenkilöt pudottivat painoaan keskimäärin 5,8 %. Painon pudotus jatkui tasaisesti myöskin viimeisellä, kontrolloimattomalla jaksolla, kuten alla olevasta kaaviosta näkyy. Tärkeä huomio tutkimuksessa oli se, että paino karisi pääosin nimenomaan rasvamassasta – ei lihaskudoksesta.
Edellä mainitut tutkimukset eivät kuitenkaan kerro mitään uutta: energiansaannin rajoittaminen saa aikaan painon putoamisen. Tämä tuskin tuli kenellekään yllätyksenä. Paastoamista tutkittiin jälleen tänä vuonna. Tällä kertaa tutkimuksessa vertailtiin perinteisen kalorirajoituksen (CR) ja vuoropäiväpaaston (IF) eroja laihdutuksessa.[6] Molemmilla metodeilla paino putosi yhtäläisesti, mutta vuoropäiväpaastolla pudotetusta painosta suurempi osuus oli rasvamassaa (CR 11 – 16 % vs. IF 10 – 20 %). Tutkijat summaavatkin, että painoa pudottaessa IF säilyttää paremmin lihasmassaa kuin perinteinen CR.
Paasto & aineenvaihdunnalliset tekijät
Parissa tutkimuksessa on todettu vuoropäiväpaaston parantavan insuliiniherkkyyttä ja kohottavan adiponektiinipitoisuuksia.[4, 7] Adiponektiini on tärkeä hormoni, joka muun muassa ehkäisee monia metabolisia sairauksia, kuten II-tyypin diabetesta.
Johnson et al. tutkivat vuonna 2007 vuoropäiväpaastoamisen vaikutuksia ylipainoisilla (BMI > 30) astmaatikoilla.[8] Tutkimuksen kesto oli kahdeksan viikkoa. Paastoamisen seurauksena sekä oksidatiiviseen stressiin että tulehdukseen viittaavien merkkitekijöiden pitoisuudet alenivat, mikä oli varmasti osasyynä myös siihen, että koehenkilöiden astmaoireet vähenivät. Pudotettuun painoon suhteutettuna positiiviset muutokset olivat kuitenkin niin suuria, ettei laihtumisen yksinään katsottu selittävän tuloksia.
Varadyn ja kollegoiden tutkimuksessa ylipainoisten koehenkilöiden LDL laski 25 % ja triglyseridi 32 %, kun taas HDL pysyi muuttumattomana.[5] Sydäntautiriskiä ajatellen muutokset olivat erittäin positiivisia.
Tällä hetkellä tutkitaan paastoamisen hyötyjä myös syöpähoidossa. Tulosten puolesta tässä vaiheessa löytyy vasta rottakokeita ja satunnaisia raportteja, mutta kyseessä on kaikenkaikkiaan kiinnostava aihe.[9, 10]
Suorituskykyyn liittyviä huomioita
En itse suosittele ensimmäisenä paastoamista urheilijoille, joiden aktiivisuustaso on korkea. Urheilijan kannalta myös painon pudottaminen lienee käytännöllisempää hoitaa tasaisella energiavajeella, mikäli treenejä kertyy päivää kohti useampi kappale.
Martin Berkhan / Leangains.com
Voimaharjoittelun yhteydessä voidaan mahdollisesti paastota ilman, että tulokset notkahtavat kovinkaan paljon. Löydät rutkasti tietoa aiheesta Martin Berkhanin Leangains-blogista. Berkhan suosittelee kahdeksan tunnin aikaikkunaa ruokailulle, mikä tarkoittaa sitä, että joka vuorokausi paastoa kertyy 16 tuntia. Ruokailut hoidataan siis esimerkiksi klo 14:00 – 22:00 – loput vuorokaudesta vietetään paastoten. Tämä metodi on toiminut myös itselläni. Omien kokemusteni perusteella matalasykkeinen voimaharjoittelu ja kevyt hölkkä onnistuvat paaston aikana, mutta siihen se sitten oikeastaan jääkin.
Aihetta on myös tutkittu jonkin verran. Deldicque et al. vertailivat eroja anabolisessa vasteessa henkilöillä, joista osa treenasi heti aamusta paastotilassa ja osa taas aamiaisen nauttineena.[11] Voimaharjoittelun jälkeen henkilöt joivat identtisen palautusjuoman ja lepäsivät neljä tuntia, minkä aikana heistä otettiin näytteitä. Tunti treenin jälkeen paastoryhmällä todettiin verrokkiryhmää voimakkaampi anabolinen vaste, mutta tulokset tasoittuivat mittausjakson loppua kohti. Joissain tutkimuksissa on todettu myös, että paaston aikana treenaaminen johtaa parempaan lihasadaptaatioon, insuliiniherkkyyteen ja gluukositasapainon hallintaan kuin ravittuna treenaaminen.[12, 13] Varmaa selitystä näille tuloksille ei ole eikä aiheesta kannata vetää kohtuuttomia johtopäätöksiä. Näyttö on kuitenkin kieltämättä mielenkiintoista.
Paastoamisella voidaan hakea lisäpotkua myös henkiseen suorituskykyyn. Itse paastoan silloin, kun teen jotain rutkasti keskittymistäkykyä vaativaa, kuten kirjoitan. Kokemukseni jakaa myös muun muassa Scott Adams, Dilbert-sarjakuvan luoja. Mies kirjoitti blogiinsa hauskan jutun otsikolla Breakfast is overrated, jonka suosittelen lukemaan. Paasto parantaa keskittymiskykyä ja psyykkistä vireyttä, mikä selittynee mahdollisesti lisääntyneellä katekoliamiinituotannolla. Evolutiivisessa mielessä ilmiö on ymmärrettävä: pieni näläntunne terävöittää ajatusta ja mielikuvitusta, mikä on varmasti edesauttanut alkukantaisen ihmisen ravinnonhankintaa. Vastaavia tuloksia on saatu myös rottakokeissa.
Yhteenveto
Artikkeli tiivistettynä:
- Säästöliekki ei ole relevantti huolen aihe. Aamiaisen skippaamisen tai päivän mittaisen paastoamisen negatiiviset vaikutukset perusaineenvaihduntaan ovat minimaaliset tai mitättömät.
- Paastoaminen voi olla käytännöllinen laihdutusmetodi. Paastoaminen näyttäisi laskevan spontaanisti energiansaantia, edistävän rasvanpolttoa, sekä säilyttävän paremmin kehon rasvatonta massaa kuin perinteinen kalorirajoitus. Keskenlopettaneiden koehenkilöiden lukumäärä on ollut tutkimuksissa myös pieni, mikä kertoo siitä, että paastoaminen on helposti omaksuttava metodi energiansaannin rajoittamiseen.
- Paastoaminen voi kohtentaa terveydentilaa. Paastoamisen on todettu alentavan LDL-kolesterolia ja triglyseridiarvoja, samalla kuitenkin ylläpitäen HDL-kolesterolia. Paastoaminen myös hillitsee oksidatiivista stressiä ja elimistön tulehdusta.
- Urheilijakin voi paastota. Fyysisesti aktiivinen yksilö voi paastota esimerkiksi 16/8 -jaon mukaisesti. Paastotreeniksi sopii matalalla sykkeellä tehty voimaharjoittelu tai hölkkä. Paasto on hyvä lopettaa heti treeniä seuraavaan ateriaan. Urheilun voi sijoittaa tietysti myös ruokailuikkunan sisälle.
- Paastoaminen terävöittää keskittymiskykyä. Paastoaika kannattaa hyödyntää luovuuteen ja keskittymiskykyä vaativien tehtävien suorittamiseen.
Paasto ei sovi kaikille ja jotkut meistä eivät suostuisi skippaamaan aamiaista sitten kirveelläkään. Omalla kohdallani päivittäinen pätkäpaasto (16/8) on toiminut kuitenkin kiitettävästi, mihin palaan vielä toisessa kirjoituksessa.
Tutkimusten valossa näyttää myös siltä, että paastoaminen on melko helposti omaksuttava laihdutusmetodi. Energiansaannin rajoittaminen tapahtuu automaattisesti, rasvavarastojen käyttö energiaksi voimistuu, lihasmassa säilyy perinteistä kalorirajoitusta paremmin ja erilaisten terveysmarkkerien arvot kohenevat. Aiheen tutkimus on kuitenkin vielä lapsen kengissä, mikä kannattaa pitää mielessä tätä tekstiä lukiessa. Urheiluun liittyvät huomiot pohjautuvat myös pitkälti omiin kokemuksiini.
Etenkin rasvaprosentin kiristelijöille ja laihduttajille suosittelen kokeiltavaksi päivittäistä pätkäpaastoa. Tämä on helpommin omaksuttava metodi, kuin esimerkiksi vuoropäiväpaasto. Aloita päiväsi jättämällä aamupala välistä. Omaa mieltäni lämmittää pätkäpaastoamisessa tietysti myös se, että kun syö harvoin, saa syödä paljon!
Lähteet:
1.) “Leucine, glucose, and energy metabolism after 3 days of fasting in healthy human subjects.” Nair et al. Am J Clin Nutr. 1987 Oct;46(4):557-62.
2.) “Enhanced thermogenic response to epinephrine after 48-h starvation in humans.” Mansell et al. Am J Physiol. 1990 Jan;258(1 Pt 2):R87-93.
3.) “Resting energy expenditure in short-term starvation is increased as a result of an increase in serum norepinephrine.” Zauner et al. Am J Clin Nutr. 2000 Jun;71(6):1511-5.
4.) “Alternate-day fasting in nonobese subjects: effects on body weight, body composition, and energy metabolism.” Heilbronn et al. Am J Clin Nutr. 2005 Jan;81(1):69-73.
5.) “Short-term modified alternate-day fasting: a novel dietary strategy for weight loss and cardioprotection in obese adults.” Varady et al. Am J Clin Nutr. 2009 Nov;90(5):1138-43. Epub 2009 Sep 30.
6.) “Intermittent versus daily calorie restriction: which diet regimen is more effective for weight loss?” Varady KA. Obes Rev. 2011 Jul;12(7):e593-601. doi: 10.1111/j.1467-789X.2011.00873.x. Epub 2011 Mar 17.
7.) “Effect of intermittent fasting and refeeding on insulin action in healthy men.” Halberg et al. J Appl Physiol. 2005 Dec;99(6):2128-36. Epub 2005 Jul 28.
8.) “Alternate day calorie restriction improves clinical findings and reduces markers of oxidative stress and inflammation in overweight adults with moderate asthma.” Johnson et al. Free Radic Biol Med. 2007 Mar 1;42(5):665-74. Epub 2006 Dec 14.
9.) “Reduced levels of IGF-I mediate differential protection of normal and cancer cells in response to fasting and improve chemotherapeutic index.” Lee et al. Cancer Res. 2010 Feb 15;70(4):1564-72. Epub 2010 Feb 9.
10.) “Fasting and cancer treatment in humans: A case series report.” Safdie et al. Aging (Albany NY). 2009 Dec 31;1(12):988-1007.
11.) “Increased p70s6k phosphorylation during intake of a protein-carbohydrate drink following resistance exercise in the fasted state.” Deldicque et al. Eur J Appl Physiol. 2010 Mar;108(4):791-800.
12.) “Training in the fasted state improves glucose tolerance during fat-rich diet.” Van Proeyen et al. J Physiol. 2010 Nov 1;588(Pt 21):4289-302.
13.) “Does training fasted make you fast?” McConell G. J Appl Physiol. 2009 Jun;106(6):1757-8. Epub 2009 Apr 9.
Kuvat: p90x, leangains.com
Itse nyt noudatan juuri tälläkin hetkellä Leangainsia eli 16/8 jakoa, eikä ole kuin pelkästään positiivista sanottavaa. Olen itsekin tästä aiheesta ajatellut ainakin muutaman postauksen kirjoittaa. Erinomainen alustus aiheeseen ja hyvä, että jaksat olla tieteellinen niin me muut voidaan huiskia vähän sinnepäin.
En tosi laihduta, eli laihdutukseen ei ole omakohtaisia kokemuksia pätkäpaastosta.
Kenu,
Tattis kommentista ja kokemustesi jakamisesta. Luen mielenkiinnolla lisää aiheesta blogistasi!
Lueskeltuani noita viitteitä, tuli mieleen, että olisi mielenkiintoista lukea seikkaperäinen esitys siitä mitä lihassolussa tarkalleen tapahtuu harjoittelun ja palautumisvaiheen aikana. Mielellään vielä rautalangasta väännettynä. Esim. AMP:n lisääntyminen estää hypertrofiaa, mutta parantaa energiantuotto-ominaisuuksia jne. Kaikkeahan ei vielä edes tiedetä, eli spekulaatioillekin olisi tilaa.
Oon huomannu saman asian, että hieman nälkäisenä on terävimmillään. Kai se jostain alkukantaisesta kumpuaa, että kun on nälkä, pitää suoritteet tehdä tehokkaasti, että saisi sitä “saalista”.
Koiraharrastuksessani saman asian huomaa helpommin. Sillä, kun koiralle ei anna ruokaa metsästyspäivän aamuna, on koira päivän aikana huomattavasti terävämpi.
Jan Verho,
Hyvä juttuehdotus ja kirjoitan aiheesta mielelläni, mikäli keksin siihen jonkin mielenkiintoisen perspektiivi. Pitää tutkailla!
Matti,
Mielenkiintoinen huomio!
Kiitos taas mielenkiintoisesta tekstistä! Itse kokeilin nestepaastoa (join vitamiinipitoisia mehuja ja paastoteetä) n. 5 päivää pari vuotta sitten. Ruoka alkoi tulla uniin, mutta en varsinaisesti muista muita erikoisempia vaikutuksia. Kroppa tuntui toki tosi pieneltä, mutta palautui paaston jälkeen. Taidan kokeilla tuota 16/8 -paastoa, vaikuttaa mielenkiintoiselta!
Myös Hemingway sanoi Nuoruutensa Pariisissa, että kirjoitustyö sujuu paremmin kun pikkuisen nälkä näivertää
Oletko tutkinut suolihuuhtelun merkitystä paastossa? Eikös sen pointti ole jotain siihen suuntaan, että jos elimistössä ei ole ruuasta saatavaa energiaa, aletaan energiaa ottaa suolen sisällä olevista kuona-aineista, mikä ei ole hyvästä?
Antti Jokela,
En ole tutkinut suolihuuhtelun merkitystä paastossa. Paastoon liittyy autofagia-niminen prosessi, jossa elimistö puhdistaa & kierrättää erilaisia roska-aineita elimistöstä. Kyseessä on ennemminkin positiivinen ilmiö.
Pakko heittää ilmoille vielä legendaarinen Jim Rohn lainaus: “Miss a meal if you have to, but don’t miss a book.”
Hmm.. En nyt ensilukemalta ole ihan vakuuttunut. Itse olen tietämättäni 16/8-paastonnut vuosia enkä ole sen laihempi.
Varsinkin kun menen nukkumaan 12 jälkeen yöllä ja herään siinä 11 maissa, ei tule vielä mieleen syödä pariin tuntiin heti heräämisen jälkeen. Kuulun siis niihin ihmisiin, jotka eivät koskaan syö aamupalaa. Itselle parempi syömisaika kuin tuo klo 14-22 olisi varmaankin 9-17, jos vaan saisin herättyä aikaisemmin.
Ja mietin myös tuota: “sitten kun ruokaa saa, niin sitä tulee syötyä paljon..” Onko se kauhean hyväksi? Itselläni ainakin jää monesti syöminen päälle ja mässytän kunnolla kaloreita.
Ihan mielenkiintoista siis, mutta ei oikein vakuuttanut minua.
Elisa,
Laihduttaminen tapahtuu energiansaantia rajoittamalla. Ateriarytmillä ei ole merkitystä, jos syöt lopulta yli energiatarpeesi. Paastoaminen on menetelmä – ei taikakeino. Samat menetelmät eivät toimi kaikille. Mikäli paastoaminen johtaa kohdallasi mässäilyyn, niin sillon se tuskin on sinulle hyväksi. Jonkun toisen kohdalla tilanne voi olla toinen.
Hei mahtavaa! En ollut ennen kuullutkaan termiä pätkäpaasto. Nyt saan siis ihan luvan kanssa syödä niin kuin luonnollisesti söisin. Olen puoli elämää yrittänyt aina aika ajoin tsempata itseäni siihen malliin, jossa syödään usein ja pitkin päivää mutta ei meinaa ikinä millään onnistua kun en vaan muista eikä tule nälkä. Aiemmin elin pelkällä aamupalalla + lounaalla, nykyään parisuhteen myötä lounaalla + päivällisellä, ja aina olen saanut ihmettelyä ja huolestuneita kommentteja siitä miten voin olla niin pitkään syömättä. Ihan epätervettä kuulemma. Ala-asteen terveydenhoitajakin taisi jotain syömishäiriön tyyppistä epäillä vaikkei sitä sillä nimellä silloin taidettu kutsuakaan.
Ja mahtava blogi muutenkin, olen tässä päivän mittaan lueskellut enemmänkin kun löysin tänne tänään jonkun muualle kirjoittamasi artikkelin kautta googlettelessani luomun puolueettomia tutkimuksia yms. Hienoa kun kerrankin joku osaa kirjoittaa näistä asioista ilman liian selvästi läpi paistavaa ennakkoasennetta. Ja plussaa myös hyvin jäsennellystä tekstistä, vaikuttaa insinöörimäisen selkeältä ainakin näin DI:n silmään
Meikku,
Kiitti kommentista ja palautteesta. Tästä lähtien voit vastata ihmettelijöille, että “mä pätkäpaastoan”.
DI:n papereita en omista, mutta jäsentelyllä ja selkeällä ulosannilla näen suuren merkityksen.
Moro!
Käytit viitteinä lähinnä tutkimuksia, joista saa positiivisen kuvan paastoamisesta. Oletko törmännyt tutkimuksiin, joissa paastoamisella on ollut neg. vaikutuksia?
katariina,
Kiitos kommentista. Paastoamisen mahdollisia negatiivisa vaikutuksia ovat nälkä, keskittymiskyvyn herpaantuminen, liian vähäinen energiansaanti (ja suorituskyvyn heikentyminen), lisääntynyt kortisolin eritys, ja joissain tapauksissa myös rasva-arvojen heikentyminen. Paaston edut/ongelmat riippuvat pitkälti siitä, kuka paastoa soveltaa ja miten. Vuoropäiväpaastoa ja Ramadan-paastoa on tutkittu menetelmistä eniten, mutta ne eivät täysin vastaa sitä, mistä pätkäpaastossa on kyse.
Suosittelen tutustumaan kahteen Alan Aragonin kirjoitukseen. Ensimmäinen artikkeli on vuodelta 2007, minkä jälkeen Aragon onkin muuttanut kantaansa paastoamiseen. Artikkeli on silti edelleen lukemisen arvoinen. Tuoreempi kirjoitus taas löytyy Berkhanin blogista.
Hei!
Käytän Ori Hofmeklerin lanseeraamaa Warrior diet-ruokavaliota. Kyseessä on samantyylinen kierto: Suuri ja monipuolinen lämmin ateria syödään illalla pari tuntia ennen nukkumaan menoa, ja heräämisen jälkeen paastotaan kontrolloidusti. Nälässä ei ole tarkoitus kärvistellä.
Warrior Diet -kirjasta löytyy lähteitä yhdeksän sivun verran sisältäen myös muuta kuin tutkimustietoa.
Kirjailijan mukaan villieläimet syövät loputtomasti (ruokaa tarjottaessa) ollessaan vankeudessa, mutta vain kerran vuorokaudessa kun ovat vapaana. Mielenkiintoista.
Marko,
Kiitos kommentista. Warrior Diet on tuttu, mutta kirjaa en ole lukenut. Pitänee joskus perehtyä asiaan!
Täytyy sanoa, että todella hyvä artikkeli. Itselleni ei kyllä mitään uutta asiaa opettanut, kun on tullut aiheesta paljonkin luettua, mutta kyseessä on paras suomenkielinen kirjoitelma paastoilusta mihin olen törmännyt.
Kalle,
Kiitos kommentistasi ja palautteesta!
Hei. Minua kiinnostaa kuinka paljon kaloreita syöt prosentuaalisesti omasta kulutuksesta?
Esim.Teenipäivinä vs. lepopäivät
max,
En ole tällä hetkellä dieetillä, enkä laske kaloreita. Mitä nyt silloin tällöin olen seurannut energiansaantia, niin kaloreita tulee noin +/- 15%. Treeni- ja lepopäiviä en erottele syömisten suhteen mitenkään. Paastoan kuitenkin edelleen 1 – 3 päivänä viikossa.